Väinöläinen täytti 11 kuukautta Vapun päivänä eli 1.5.
Vanhemmilla meinasi mennä lusikat jakoon noita kuvia ottaessa. Eikä niistä sittenkään tullut hyviä. Blargh.
Alkukeväästä äiti-ihmisellä oli hirveitä suunnitelmia käyttää Väänö joka näyttelyssä mitä eteen sattuu mutta tietyt likviditeettiongelmat tulivat esteeksi.
Toivotaan pääsevämme viimeistään pinsereiden erikoisnäyttelyyn ja siitä lähtien sitten kiertämään jotain shöy-juttuja.
Muuten ollaan vaan ulkoilu ja tottisteltu kotona. Kotona nimenomaan sujuu mutta kun mennään ulos niin äiti mua ei kiinnosta. Väinö myös vetää ihan älyttömästi ja tähän yritetään etsiä keinoja. Ollaan yritetty olla johdonmukaisia pienestä alkaen mutta ei tunnu menevän kaaliin - paahtaa vaan sataa eteenpäin. Meillä ei voi vapaana pitää kuin puistossa, enkä kyllä uskaltaisikaan kun Väinö ei luoksetuloa tottele kuin hyvin omavaltaisesti kun se hänelle itselleen sopii.
"Tää on mun äiti on tyhmä-ilme"
Enough said, nyt tuntuu siltä että meiän pitää ilmoittautuu johonkin hienosti hihnassa-kurssille tai vaihtoehtoisesti suorittaa Väinölle lobotomia. Ehheh.