Happy National Dog Day!

Eli oooikein hyvää koiran päivää koirat!
Etenkin tietty omat pallerot Väinö ja seniorikoira Figo.
Ootte elämän valoja.
Ja tietysti me toivotaan kaikille kavereillekin hyvää koiran päivää ja suuria, mattoja sotkevia ydinluita.
Koska hei, KOIRAN PÄIVÄ.

terveisin päivän Väinö sekä äiti.


Tässä muutama kuva jotka musta kuvaa hirveen hyvin koiria ja niiden mahtavuutta.
Kuvat googlesta, eli en omista niiden oikeuksia.

Perjantaikuulumisia

Sairasvuoteelta päivää.

Sairastuin sopivasti viikonlopuksi, kun olisi kerrankin aikaa touhuta. Lauantaina ja sunnuntaina olis meidän lähellä match showt, mennään jos jaksetaan. Kuumeluvuilla 38 ja 38,5 ei kyllä mennä.

Ilmatkin on kyllä olleet ihan tylsiä, joten ulkoilu on ollut aika minimissään. Karvakaveri olisi kyllä menossa jatkuvasti, mutta malttaa onneksi olla rauhassa myös kotonakin kun tehdään tottisharjoituksia sisätiloissa ja opetellaan uutta.
Meillä on nuo jarrunappuloiden alapuolet ruvella molemmista etutassuista ja suihku joka lenkin jälkeen ohjelmassa, joka sekin vähentää suurinta rymyämistä mudassa ja lätäköissä.

Tällaisia pikaisia kuulumisia tänään, nyt jatketaan VOF:in tiirailua ja Väinö odottelee Isiä töistä kotiin.

Pus ja vuf!

Lappeenranta Dog Show, 31.3.2013

Meidän toinen näyttelykokemus kerättiin Lappeenrannasta maaliskuun lopussa.
Ilma oli kuin morsian, kun lähdettiin (tälläkin kertaa) Yarracitta-porukalla kohti Lappeenrantaa. Toki matkaan mukaan haettiin myös Karo, handlaamaan koirat ja tueksi noin niinkun muutenkin. Koiria meillä oli mukana tietysti Väinöläinen sekä sisko Jaki.

Puitteet olivat tällä kertaa jonkin verran isommat kuin viimeksi Lahdessa, ja kyllä Väinöä jännittikin. Joka suunnassa tuoksui nuoren miehen nenään IHANIA tuoksuja ja silti äiti riippui takiaisena hihnassa. Kunnialla kuitenkin selvittiin kehään asti ja sieltä vielä uloskin.

Kirjallinen arvostelu, tuomari Gunnel Holm:

" Hyvän tyyppinen juniori uros. Isohko. Tummat silmät. Epävarmat korvat. Hyvä purenta. Luusto EI saa tulla järeämmäksi. Tässä vaiheessa hyvä eturinta. Hyvin kehittynyt runko. Hyvä takaosa ja häntä. Erinomainen luonne. Liikkuu hyvin. Hyvin valmis koira ollakseen 10kk vanha. "

Tuloksena JUN ERI JUK1. Ei SA:ta.

Syyksi SA:n antamattomuudelle perusteltiin se, että Väinö on ikäisekseen liian valmis ja saattaa mennä yli "aikuisena".

Vähän meitä harmitti, mutta jokaista mielipidettä, kritiikkiä ja kehua arvostamme todella suuresti. Siksikin me näissä karkeloista käymme, emme niinkään sen tuloksen takia (vaikka onhan nekin kivoja).

Jaki-sisko saavutti myös laatuarvosanan ERI.
Taas kerran, hyvä me!

Kevään näytsikalenteri on vielä auki (tämän päivän aikana pitäisi tehdä ilmoittautuminen Helsingin näytsiin 12.5, katsotaan mitä tapahtuu...), muutamia match show-esiintymisiä on kyllä tulossa koska äiti-ihmisen pitää saada harjoitella handlaamista ja Väinön näyttelymekkalaan suhtautumista.
Erkkariin kesäkuussa ollaan jokatapauksessa tulossa, huhu kertoo myös kasvattajaluokkaan osallistumisesta :P

Kuvia ei ehditty ottamaan Lappeenrannasta ollenkaan, katsotaan josko tähän saisi kos kuvitukseksi jotain muita otoksia.

Pentunäyttely, Lahti, 13.01.2013

Olimme siis Yarracitta-porukalla Lahdessa vuoden alussa. Pentuluokassa kisaili Väinön lisäksi veli Elvis ja sisko Dhalma sekä vielä yksi pentupoika jonka nimi ei nyt dementoituneelle muistu mieleen.

Väinön kanssa ei oltu juuri harjoiteltu mitään näyttelemiseen liittyvää ennen kehään menemistä, mutta superhandlerimme Karo sai Väinöstä sen parhaan irti. Hieman lasta jännitti (äitiä kehän laidalla ei-niin-vähääkään) mutta sen ei annettu haitata.

Tuomarina Hannele Jokisilta, seuraavassa kirjallinen arvostelu:

" Reipas pentu. Oikealinjainen uroksen pää. Hyvä kaula. Lupaava eturinta. Sopivat kulmaukset. Kokoon sopiva luusto. Hyvä rungon malli, ikään sopiva vahvuus. Hyvä karva. Liikkuu ikäisekseen hyvin. "

Ja tuloksena PEN2(urokset) KP.
Yarracitat korjasivat kuitenkin potin kotiin, Dhalman ollessa ROP-pentu ja Elvikselle VSP.
Hyvä me!
Ja tästä lähdettiin innolla kohti kotia ja kevään uusia näyttelyitä.

Kuva tulee kunhan sen jostain arkistoista löydän.

Ihan pikkuinen Väinö

Tässä mä oon aika pienenä!
Ja aika söpönä, I might add.
Söpö oon kyllä vieläkin ja pienikin, mikäli joku kolo tai rako sitä vaatii!

(äiti-ihminen nyyhkii täällä liian nopeasti kuluneen pentuajan perään)

Blogger-testausta

Väinön ollessa selviämässä kotosalla rankasta viikonlopusta mummilassa (voi sitä kinkun määrää!), äiti-ihminen leikkii opiskelua Lappeenrannassa.

Latasin puhelimeen blogger-sovelluksen, kokeillaan sitä nyt. Vaikuttaisi ihan pätevältä tavalta saada nopeasti ja helposti tekstiä ja etenkin kuvia ilmoille.

Väinön ja Isin ollessa viikonlopun mummilassa paiski äiti duunia sunnuntaina ja muukin viikonloppu vilahti melko nopeaan. Lauantaina visitoin megamageiden pesäpaikassa Pornaisissa, halimassa 3,5-viikkoisia koiranalkuja. Riittäköön Väinö nyt meille kuitenkin koiraksi, ainakin tällä erää..

Olipa Väinöllä haisteltavaa sunnuntaina kotiin palatessa kun äiti haisikin ihan vieraalta. Pennuilta. Vaan ei siinä mitään, tuumasi Väinö, ihan hyvältä tuoksuu ja oman hajun voi kätevästi levittää siihen päälle. Muuten eilinen ilta meni levon kannalta, kyllä oma matto on paras (kuten kuvasta näkyy)

Palataan viimeistään perjantaina näyttelyarvostelujen kanssa!

Seuraava näyttely (virallinen sellainen) on meillä ohjelmassa äitienpäivänä 12.5 Helsingin vinttikoirakeskuksessa. Ennen sitä on tarkoitus vierailla parissa mätsärissä jotta äiti-ihmiselläkin olis jotain hajua miten roikkua hihnan päässä tositilanteessa.

Pus ja vuf!

New kid on the block!

Tämä on Väinön blogi.
Tätä kirjoittaa Väinön äiti-ihminen.

Väinö on pinseri. Ei kääpiöpinseri, ei dobermanni vaan Pinseri.
Ikää tällä hetkellä 10 kuukautta ja lisänumerot ja luonne mahdottoman valloittava.
Äiti-ihminen lisää tähän että valloittava mutta aika vilkas. Vilkas esimerkiksi lattialistoja kohtaan.

Väinö on ehtinyt käymään kaksi kertaa näyttelemässä, pentubileissä Lahdessa ja ihan oikeiden pinsereiden kehässä Lappeenrannassa. Sielläkin oltiin toki junior-kehässä ja Väinö hienosti laatuarvosanalla ERI. Näistä lisää myöhemmin kirjoitettujen arvostelujen muodossa (lue: ne ei oo nyt käden ylttämän päässä).

Väinöllä on paljon kavereita. Tietysti kaikki siskot ja velit (terkkuja Elvis, Dhalma, Sefi, Jaki ja kaksi muuta joiden lempinimet ei oo tietoon tulleet!) sekä Sarvaston koirapuiston jengi. Siellä Väinö oli pitkään pahnanpohjimmainen, mutta nykyisin kuuluu jo kalustoon. Useimmiten Väinön puistossa käyttää Isi.

Ei sitten moitita kuvien koosta tai muusta kun me vasta harjoitellaan.

Pus ja Vuf!