Pinserileiritystä Hartolassa sekä iltalenkkinä match show

Morjesta pöytään!

Hirveesti ollut kaikenlaisia tapahtumia viimeaikoina. Eikä kaikki ees niin hyviä.
Huonoina mainittakoon Väinön suolistotulehdus puolitoista viikkoa sitten, joka aikaansai lempparimaton menetyksen ja suuren loven lompakkoon eläinlääkärilaskun muodossa.
Antibiooteilla vaiva kuitenkin hoitui ja masu rauhoittui. Sekä mamman mieli.
Toinen, edellisestä juontava, ikävä asia oli se että Porvoon KR jäi meiltä väliin, antibiootin varoaikojen ollessa vielä päällä (tai itseasiassa koko kuuri keskenkin). Taisi Väinökin olla vähän hintelässä kunnossa laihduttuaan parin päivän sisällä puolitoista kiloa.

Viime viikonloppuna koitti kauan odotettu PinAgin puuhaleiri, joka pidettiin tänävuonna Hartolassa, Kunkkulan koirakeskuksessa. Puitteet treenaamiseen olivat mainiot, ja oma yksityishuone aivan täydellinen ratkaisu meille. Saatiin rauhoittua kun siltä tuntui, mutta seuraa löytyi heti kun nenän pisti huoneen ovesta ulos. Väinö käyttäytyi koko ajan niin älyttömän hyvin, ei vinkunut tai vonkunut yksinkään ollessaan ja nukkui molempina öinä yhtä sikeästi kuin olisi kotisohvalla koisinut.

 Meidän treenit käsittivät siis Rally-Tokoa ja agilitya. Vaikka Väinö nukkuikin pe-la-yön hyvin, minä en ja siitä seurauksena otin pienet jatkounet aamulla. Joo, rallytokotunti alkoi klo 11 ja tekstiviesti herättää klo 11.17, "eiks sun pitäis olla rallytokoilemassa?". Piti joo, ja kyllä me sitten vähän saatiin jotain aikaiseksi. Ensin Väinö oli kiinnostunut ihan kaikesta muusta paitsi nameista ja tottelemisesta, mutta jostain se kontakti kuitenkin löytyi ja sitä sitten hiottiin viikonlopun yli. Kuvatodisteitakin löytyy.

Enemmän meidän juttu oli kuitenkin ehkä agility. Lauantaina kaatosade piti meidät sisällä harjoittelemassa valsseja ja persjättöjä, mutta siitäkin oli vaikka ja kuinka hyötyä! Päästiin myös pikkuisen ulos tutustumaan esteisiin, otettiin muutama toista hyppyä, putkea ja puomia. Väinöstä putki oli kaikkein kivoin, se meni sunnuntaina aamulenkillä putkeen ihan oma-aloitteisesti, vilahdus vain kävi.

Iltaohjelmassa oli Hartolan R-kioskilla visiteeraamista sekä yleistä jutustelua. Hyvillä mielin nukkumaan ja sunnuntaipäivään. Sunnuntaina, jälleen kera kaatosateen, treenattiin aksaa. Vähän takaakiertoa ja valssausta taas, sekä pari toistoa puomilla. Väinö oli aivan super, ja into aksaamiseen kasvaa. Kun vaan työt antaisi periksi ja pääsisi johonkin ihan oikeasti treenailemaan..

Kaikenkaikkiaan aivan mahtava viikonloppu, kivoja ihmisiä, reippaita koiria ja ei-niin-hyvää ruokaa :D
Ens vuonna uudestaan!

Meidän aktiivielämä jatkui tänään tiistaina match show'lla, joka kerrankin järjestettiin ihan meidän naapurissa. Mentiin hyvissä ajoin, koirapuiston kautta, jo paikalle ja ilmoittauduttiin. Onnen numero oli tänää 104, joka takasi paikan heti toisessa arvosteluparissa. Istuttiin sitten hetkonen vartomassa kehän laidalla, treenattiin vähän sitä kontaktia ja yleisiä tokojuttuja, hieno Väinömies! Sitten olikin jo meidän vuoro, parina meillä oli amstaffi-narttu, oikein hyvinkäyttäytyvä ja rauhallinen tapaus. Väinö sitten taas ei ollut niin rauhallinen, kehän laita kiinnosti enemmän eikä seisominenkaan olisi jaksanut innostaa. Tuloksena sininen nauha. Ei harmittanut, koska treenaamaanhan me vain tultiin ja treeni jatkui (mokkapalojen vahvistamana) sinisten jatkokehässä, jossa Väinö pisti sitten jopa väsyneenä aivan parastaan. Liikkeet oli super, seisoakin malttoi ja tuloksena SIN3, pokaalin ja Eukanuba-repun kera. JEEE!
Iloisina mutta väsähtäneinä laitettiin sitten pillit pussiin ja suunnattiin kotiin.
Vähän meillä oli kivaa!

Tulipa tästä stoori. Mutta kun oli niin hirveästi kerrottavaa.
Ens viikonloppuna meidän ydinperhe suuntaa mökkeilemään ja kahden viikon päästä sunnuntaina olisi taas ihan oikeiden kehien vuoro, tällä kertaa Hämeenlinnassa jonne toivottavasti päästään ilman ongelmia.

Pus ja iso Vuf!
Hartolan kuvista iso kiitos Ninskulle.

Vantaa KR, 7.9.2013

Täältä pesee raporttia tän päivän näyttelystä Vantaalla. Kyseessä kaikkien rotujen näyttely, joka pidettiin Hakunilan urheilupuistossa. Ilma oli aurinkoinen ja paikoitellen kovin helteinenkin, mutta ei alkanut liiaksi kuumuus ahdistamaan.
Meidän joukkiomme tänään koostui Väinön lisäksi sisko-Dhalmasta ja omistaja/kasvattajastaan Pirjosta. Mukana oli myös Niko ja Tintti, joka Dhalman esitti.

Jännitti taas niin pirusti, kun ei oltu hetkeen kehissä oltu. Kunnialla sinne silti päästiin ja tulos oli parempi kuin oikein osasi odottaakaan. Väinö oli ehkä hieman yllättäen ainoa uros koko virallisessa arvostelussa (pennuissa oli 3 urosta), narttuja oli 3 kpl. Tuomarina toimi ihastuttava Elena Ruskovaara, hänestä jäi kyllä todella hyvä kuva ja mielelläni veisin koiran uudestaankin hänelle jos mahdollisuus tulee.

Kirjallinen arvostelu kuului seuraavasti;

"Selvä sukupuolileima. Keskivahva luusto. Jämäkkä runko, lihaksikas takaosa. Riittävän neliömäinen runko. Sopivasti kaulaa. Maskuliininen, hyväilmeinen pää. Vähän huolimattomat korvat. Ponnekkaat, yhdensuuntaiset takaliikkeet. Tarpeeksi ryhdikäs liikkuja. Hyvä askelpituus. Esiintyy hyvin."

Tuloksena sitten JUN ERI JUK1 SA PU1 SERT VSP!!
ROP oli Ference Azizia Fabel, soma ja siro valionarttu.

Itkuhan meinasi tulla tuossa omassa kehässä ensin, kun käteen satoi ruusuketta ;D

Mahtava päivä siis meillä, ja ensi viikonloppuna vuorossa Porvoon KR-näyttely.
Siitä raporttia sitten taas!

Huomenna luvassa Megamagee-kennelpäivät Pornaisissa, sinne suunnataan jo aamusta. Väinö jää lepäilemään isinsä kanssa kotiin.